Category: Suomeksi

Osa 7 esseekokoelmasta “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Kaksi päivää ennen tämän esseen julkaisemista EU alkoi vaatia synteettisen sisällön merkitsemistä — ja joutui samalla lain tasolla ottamaan kantaa tämän sarjan peruskysymykseen: missä kohtaan meemistä tulee taidetta. Päätösosa kokoaa kuusi osaa yhdeksi väitteeksi: meemikulttuuri on kokonainen aitousjärjestelmä ilman instituutiota. Essee myös kartoittaa skenaariomenetelmällä neljä mahdollista tulevaisuutta…

Osa 6 esseekokoelmasta “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Marraskuussa 2024 Sotheby’s myi banaanin 6,2 miljoonalla dollarilla. Itse hedelmä maksoi 35 senttiä, joten se mitä todella myytiin, oli idea (joka muistuttaa meemiä) ja aitoustodistus (joka on taideinstituutiolle ominaista). Esseesarjan kuudes osa seuraa taidemaailman ja meemikulttuurin kaksisuuntaista osmoosia: taidetta joka käyttäytyy kuin meemi, meemintekijöitä jotka instituutio palkkaa…

Osa 5 esseesarjasta “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Historiallisesti ottaen lyhyen ajan kuva kelpasi todisteeksi todellisuudesta. Aikakauden voi sanoa käytännössä päättyneen viimeistään 2025–2026, kun generatiivinen tekoäly vei kuvalta todistusvoiman luovuttamatta sitä edelleen. Kaikki mikä nykymeemeissä näyttää sekavalta — nostalgialiikkeet, rujouden paluu, kiihtyvä tempo, vilpittömyyden ohjelmallinen vaatimus — voidaan jäsentää yhden käsitteen, indeksin, eli kausaalisen jäljen,…

Osa 4/7 esseesarjasta “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Kulttuuri alkaa olla olemassa sinä hetkenä, kun sen sisällä voi erottaa tyylilajeja. Meemikulttuurilla alkaa olla kasassa kaikki kulttuurin tarvikkeet: kielioppi, ironiarekisterit, yhteisömurteet, historiatietoisuus ja armoton makutuomioistuin nimeltä cringe. Esseesarjan neljäs osa on eräänlainen meemien lukuopas kenttäoloihin. Neljä akselia, joilla kuvavirta jäsentyy, ja kolme merkkiä, joista meemin lajin,…

Osa 3 esseesarjasta “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Kiistettävyydellä ei ole poliittista suuntaa. Sama ironinen kehys, joka suojasi dissidenttiä, normalisoi ennakkoluulon riippumatta siitä, minkä lipun alta sitä levitetään. Vitsin kustannuksen kantaa usein aivan eri taho kuin sen kohde. Tässä esseesarjan osassa yritetään erottaa toisistaan rakentava ja rapauttava transgressio, ja esitetään neljä testiä, joilla eron tunnistaa.…

Osa 2/7 esseesarjassa “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Kylmän sodan aikainen dissidenttitaide ratkaisi loogisesti mahdottoman tehtävän: sanoa jotakin ja pystyä samalla todistamaan, ettei mitään sellaista sanottu, eikä varsinkaan tarkoitettu. Sama kolmikerroksinen rakenne – viaton pinta sensorille, epäilyksen varjo suurelle yleisölle, ja kätketty täsmäviesti vihityille – elää nyt meemeissä, koska jokainen julkinen syöte on valvottua tilaa,…

Osa 1/7 esseesarjasta “Kontsanörttien slangista taiteeksi ja takaisin” Hannah Höchin sakset ja meeminikkarin copy-paste ovat teknisesti hyvin vastaavia eleitä, mutta rinnastus dadan ja meemien välillä on kiinnostavin juuri siellä, missä se repeää. Dada oli negaatiota jolla oli kohde, kun taas meemit vellovat kansanperinteen lailla, ilman yhteistä tavoitetta tai johtoa. Esseesarjan avausosa päätyy epämukavaan johtopäätökseen: dada…

KENTTÄMUISTIINPANOT • Art Basel 2026 antaa vaikutelman nykytaiteesta, joka etsii uutta suuntaa mutta ei ole vielä löytänyt sitä.• Nostalgia, algoritmit, luontosuhde ja digitaalinen estetiikka toistuvat kaikkialla, mutta mikään niistä ei vielä muodosta uutta yhteistä kieltä.• Markkinoiden vahva luottamus menneeseen voi kertoa yhtä paljon epävarmuudesta nykyhetkeä kohtaan kuin uskosta taidehistoriaan.• Nykytaide toimii usein kulttuurin koelaboratoriona. Sen…